big_fimage.jpg

Julma Henri, hyvien puolella

Teksti Jari Tamminen

Rääväsuu on puhdistanut mieltään kuonasta pian kymmenen levyn verran. Nyt on aika välitilinpäätökselle.

Osa artikkelista on julkaistu Voimassa 5–6/2012.

Joskus rumat asiat pitää sanoa rumin sanoin. Julma Henri tekee juuri näin.

Kotimaisen underground-räpin suurmies käsittelee tuotannossaan yhteiskunnan nokkimisjärjestystä. Tunnelma on ahdistava ja näkökulma poikkeuksetta heikompien, maahan tallattujen. Henri esiintyy aina kommandopipo päässään tai muuten naamioituna.

Riimien perusaineiksia ovat päihdeongelma ja herraviha. Eat the rich -asenne on käsin kosketeltava, kun hän Punainen-musiikkivideolla kommandopipoon ja Radio Jihad -paitaan sonnustautuneena uhoaa vallan ja vaurauden turvottamille porvareille: Läski jätkä, mä sanon sulle suoraan: mulla on niin näläkä, et’ sä alat muistuttaan ruokaa. Läski jätkä, mä kävelen sut kii ja teen kynttilöitä.

Henri on vaikuttanut jo vuosia Helsingissä, mutta sen että hän on kotoisin Oulusta, kuulee tavasta, jolla hän venyttelee sanoja. Paljon muuta hänestä ei tiedetäkään.

Kuka siis on äänessä, kun Julma Henri paasaa?

”Mun lähtökohdat ja elinympäristö ovat olleet sellaisia, että siellä on tarvittu tällaista aggressiivista käyttäytymistä. Mä luulen, että mun juttu on yhteiskunnan ongelmien kanavoiminen kuulijoille.”

Paitsi, että kanavoi sukupolvensa ja kaltaistensa ongelmia, Henri kertoo biiseissään myös itsestään. Al-Qaida Finland -levyn kansivihkosessa on kuvia Henrin omista potilaskertomuksista.

Vaikka elämä on loksahtanut raiteilleen, perhe perustettu ja duunikin on, ei kosketus kenttään ole herpaantunut.

”Edelleenkin, jos katson puhelimeni muistia ja käyn nimiä läpi, niin siellä on melkein joka tyypillä joku ongelma. Osa on vankilassa, osa on huumeissa ja näin pois päin.”

Musiikin tekeminen on ollut myös sen kelaamista, että miten ongelmista pääsee irti.

”Tuntuu, että nyt oma paska on filtteröity niin moneen kertaan ja hienolla sihdillä, että se alkaa olla läpikäyty. Nyt voi alkaa tehdä jotain uutta. Uusi Euro Crack -EP on mulle sen vapauden soundtrackia, oon vihdoin oman itteni herra.”

Suuri yleisö vierastaa mitä suurimmalla todennäköisyydellä Julma Henrin tuotantoa erityisesti sen aggressiivisen asenteen takia. Henri itse ei kuitenkaan koe olevansa se hyökkäävä osapuoli. Hänen musiikissaan ei ole kyse mistään väkivaltafantasiasta.

”Periaatteessahan menossa on jo väkivaltainen hyökkäys, koko ajan. Köyhiltä ryöstetään leipä suusta, ja se leipä menee rikkaille. Jos mä kommentoin siihen sanomalla, että tämä on väärin ja antakaan ne massit tarvitseville, niin sehän on ennemminkin itsepuolustusta.”

Vuonna 2010 Julma Henri julkaisi levyn Psykoterapia. Levyn tekstit perustuvat suoraan päihdevieroituksessa käytettyyn materiaaliin. Levy oli osa Henrin sosionomiopintojen päättötyötä.

”Mä olen ottanut sanat teoriakirjasta ja laittanut runolliseen muotoon. Siinä on parisataasivuinen opus tiivistettynä 12 kappaleeseen.”

Levy on tarkoitettu ”normaalien” kuuntelijoiden lisäksi myös avun tarpeessa oleville. Rikosseuraamusviraston mukaan nuorista vangeista 75–80 prosenttia kärsii lukemisen, kirjoittamisen tai tarkkaavaisuuden häiriöistä.

”Ne eivät voi hankkia tietoa kirjoista, koska eivät pysty keskittymään lukemiseen. Rivit pomppivat. Vankilassa, kun ei ole muutakaan tekemistä, voi laittaa CD:n pyörimään ja kuunnella ajatuksella vaikka yhden kappaleen ja tuumia että: ’Jaa, ahistuksessa on nää ja nää oireet ja se johtuu siitä ja siitä’.”

Julma Henrin sanoitukset ovat alttiita väärintulkinnalle. Henri korostaa kuitenkin, ettei päihteistä ja sekoilusta puhuminen tarkoita niiden ylistämistä.

Psykoterapialla halusin järkyttää juuri sitä rappiota hehkuttavaa porukkaa. Että ne edes kerran kuuntelis sen teoriapaketin läpi ja ehkä menis siitä ihan huonoksi. Jos levyn laittaa soimaan missä tahansa jatkoilla, niin ne jatkot loppuvat siihen.”

Psykoterapia-levyn teemaan liittyy myös syy siihen, miksi Henri piilottaa kasvonsa. Hän työskentelee mielenterveysalalla ja on tekemisissä juuri niiden kanssa, joiden elämiä käsittelee levyillään – ja jotka myös kuuntelevat hänen levyjään.

”Meille tuli potilaaksi vähän toisella kymmenellä oleva poika, joka käytti subua suonensisäisesti. Istuimme autossa, kun se alkoi kuunnella kännykästään mun biisejä, raffeimpia läppiä mitä olen tehnyt. Se räppäili niiden mukana, enkä tiedä, miten olisin pystynyt handlaamaan tilanteen, jos se kundi olisi tiennyt, että ne ovat mun biisejä.”

Jako minän ja taiteilijaminän välillä tuntuukin erityisen omituiselta silloin, kun potilaat tulevat kertomaan Henrille Julma Henrin musiikista ja sanoituksista tietämättä, että kyseessä on yksi ja sama henkilö.

”Tulen hyvin toimeen niiden kanssa, joilla menee tosi huonosti. En voisi tehdä sitä työtä ollenkaan, jos esiintyisin muusikkona omilla kasvoillani. Mun duuni voisi muuttua jatkuvaksi fanitapaamiseksi.”

”Mä diggaan, että on se Henri, joka lähtee keikalle ja hilluu siellä pipo päässä. Ja sitten on se Henri, joka käy kaupassa ja hilluu penskan kanssa.”

Eikä salanimessä oikeastaan ole edes kyse henkilöllisyyden salaamisesta. Ristimänimihän on jonkun muun lapselle antama. Julma Henri taas on Henrin itselleen valitsema nimi.

”Mielestäni olen myös paljastanut itsestäni paljon enemmän kuin moni muu, olen paljastanut itseäni kohta kymmenen levyn veran.”

Julma Henri & RPK: Euro Crack -EP ladattavissa ilmaiseksi osoitteessa eurocrack.com.

Kesän keikkoja: 21.7. Love Music festival Tampereella, 27.7. Pipefest, Himoksella, 28.7. Kuudes Aisti -tapahtumassa Helsingissä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


× kaksi = 12

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>