big_fimage.jpg

Robin Hood – parasiittina pörssikaupoilla

Teksti Petri Rautiainen

Uusi suomalainen investointipankki imitoi pörssin osaajia & koettaa rakentaa tästä saamillaan voitoilla uutta yhteisöä.

Huone on täynnä tietokoneita. Pöytäkoneen ruudussa vaihtuu nuolinäppäimellä osakkeen nimi, kurssikehitys ja se, miten aiemmin tällä alalla rahaa tehneet osakesijoittajat suhtautuvat kuhunkin yritykseen. Jos he ostavat kyseisen yrityksen osakkeita muita enemmän, pallukat ryhmittyvät janan ylle.

Kuvaruudun grafiikka on kulmikasta ja alkeellista, mutta saatan silti katsella investointitoiminnan merkittävää innovaatiota.

Kyseessä on IT-ammattilaisen Sakari Virkin 20 vuoden työn tulos. Parasiitiksi nimetty ohjelma on patentoitu ja sitä on testattu vuodesta 2003 lähtien Yhdysvaltain pörssimarkkinoilla.

Ohjelma jäsentää pörssin avointa tietoa niin, että se kykenee erottamaan kunkin osakkeen kohdalla viimeisen 12 vuoden aikana arvopaperikauppaa käyneistä ne, jotka osaavat parhaiten asiansa. Kun se on erotellut jyvät akanoista, voidaan osaajien toimia seuraten vainuta hyvät sijoituskohteet.

”Näin monen miljoonien tekijöiden ja kauppojen kanssa ei yksi ihminen voi ymmärtää kaikkea, joten Parasiitti tekee tämän: se ottaa osakkeen ja käy läpi jokaisen kompetentin tekijän sen suhteen, analysoi ja tekee ehdotuksen”, Virkki selittää.

”Kun näen, että 70 prossaa parhaista osaketoimijoista valitsee jonkun kohteen, niin silloin ostan. Kyse on yleisen mielipiteen eli lukemattomien singulaaristen tapahtumien yhdistymisen sääntöjen ja säännönmukaisuuden hahmottamisesta.”

Jos näkemäni tulokset ovat oikeita, ohjelma ennustaa tarkasti erittelemiensä osaajien liikehdinnän perusteella kurssikehityksiä. Ohjelman neuvojen mukaan ladattu osakesalkku on voittanut vertailukohdaksi valitun S&P 500 -indeksin tämän vuoden puolella yli 10 prosentilla. Kyseiselle indeksille häviää yli 80 prosenttia kaikista osakerahastoista. Näkemäni data on heidän mukaansa otettu Interactive Brokersilta, joka on tunnustettu välitysfirma.

Nyt ohjelma on valjastettu Robin Hood Prekariaatin investointipankin käyttöön, jonka hallituksessa Virkki toimii. Investointipankin – joka on tarkemmin ottaen osuuskunta – tarkoituksena on tarjota sijoittajaeliittiä laajemmalle joukolle mahdollisuus rahatuloon, joka ei ole sidottua työntekoon.

”Voittojen tekemisessä ei ole kyse oikeassa olemisesta, vaan taidosta tuntea yleisen mielipiteen liikkeet. Me päästään loggaamaan Wall Streetillä miljoonia viikoittain tienaavien tyyppien aivoihin, eikä he edes tiedä sitä. Pakkolunastamme pääoman edustajien kyvyt meidän käyttöömme, samalla tavalla kuin pääoma käyttää parasiittina hyväkseen tavallisesti meidän kykyjämme”, Robin Hood Prekariaatin investointipankin Akseli Virtanen tiivistää. Hän vetää Aalto-yliopiston Future Art Base -tutkimusyksikköä.

”En tykkää, että parhaat Wall Streetin aivot ovat vain maksukykyisen vähemmistön käytettävissä. Haluamme muidenkin saavan varoilleen parasta hoitoa”, Virkki lisää.

Toisin kuin vaihtoehtoista, eettisempää pankkitoimintaa kaipaavassa Pankki 2.0 -liikkeessä, sijoitustoimintaa kokonaisuudessaan ei kritisoida. Dominoivaa järjestystä koitetaan pikemminkin muuttaa sisältä päin.

Jos Parasiitti-ohjelma todellakin pystyy tuottamaan investoinneille näkemäni datan mukaisia voittoja, on sen pakko kiinnostaa sijoitustoimintaa seuraavia.

Virtanen empii hetken lukujen paljastamista, sillä ne kuulostavat liian hyviltä. Melkein wincapitamaisen hyviltä. Saankin vierailullani A4-taulukon Robin Hoodin ja Wincapitan eroista. Siitä kysytään projektin puuhamiehiltä ilmeisen usein.

Ensinnäkin, Robin Hoodissa on mukana vaikutusvaltaisia ihmisiä ympäri maailmaa: edellä mainittujen lisäksi muun muassa Aalto-yliopiston innovaatiojohtamisen professori Liisa Välikangas, Tampereen yliopiston Yhteiskuntatutkimuksen instituutin johtaja professori Risto Heiskala, kauppatieteen tohtori Pekka Piironen Aalto-yliopistosta, filosofi-aktivisti Franco ”Bifo” Berardi ja professori Peter Pál Pelbart. Sen lisäksi Parasiitti on patentoitu Yhdysvalloissa ja osuuskunta rekisteröity Suomen kaupparekisteriin. Nämä tiedot pitävät paikkansa.

Niin, ne tuotot. Tänä vuonna Robin Hood on saanut 18,8 prosentin tuoton osakesalkulleen. Koko yhdeksän testausvuoden aikana se ei ole koskaan mennyt pakkaselle. Pankit antavat säästötileille muutaman prosentin vuodessa, ja pankkien yksityiseen varainhoitoon pääsee vasta isompien summien kanssa.

Kumma kyllä, pankit eivät ole olleet kiinnostuneita Virkin ja kumppaneiden ideoista.

”Olen ollut tämän kanssa ainakin 12 pankissa ja kaikki ovat sanoneet, että ne eivät voi operoida kuin fundamentaali-analyysin avulla.” Fundamentaali-analyysilla tutkitaan sijoituskohteen todellista arvoa.

Parasiitin tulos on siis saatu yhdistelemällä kaikkein kyvykkäimpien sijoittajien käyttäytymistä, vailla oikeaa tietoa osakeyrityksistä tai markkinatilanteista. Projekti järkyttäisi yleistyessään perinteisten pankkien valtaa.

”Ne ovat liian hitaita pärjätäkseen meille. Ne tarvitsevat ison toimiston keskustaan ja hienot nahkapenkit, meillä ei niille taas ole tarvetta”, Virkki linjaa.

Mutta eikö joku muu voi yhtä lailla hyödyntää markkinadataa? Informaatio pörssin tapahtumista on kaikille avoin.

”Nostan kyllä hattua, jos joku pystyy tekemään samanlaisen ohjelman”, Virkki sanoo.

”Data on avoimesti käytössä, mutta se ei aukea. Nykyinen taloustieteilijöiden koulutus ei anna välineitä ymmärtää.”

Parasiitin tuottojen päätarkoitus on mahdollistaa laajempia kokeiluja. Sen organisaattori on Aalto-yliopiston Future Art Base -tutkimusyksikkö ja siellä toimiva tutkimusryhmä Mollekulaarinen organisaatio.

Organisaation keskeisenä päämääränä on halu ymmärtää nykytaloutta ja rakentaa prekariaatin toimintamahdollisuuksia siellä. Ja siihen eivät perinteisen taloustieteen termit enää riitä heidän mukaansa. Inspiraatiota onkin haettu epätavallisesta suunnasta: muun muassa Michel Foucault’lta, Gilles Deleuzeltä ja yhteiskuntakybernetiikasta.

Virtanen kuvaa pirstaloituneeksi muuttunutta nykytyöelämää henkisesti uuvuttavaksi. Siinä missä aiemmin kapitalismi vaati vain ruumiillista uhrausta, pitää nykyään antaa enemmän itseään – samanaikaisesti, kun tunnemme kasvavaa epäluottamusta työnteon tarjoamaa varmuutta ja mielekkyyttä kohtaan.

”Talous muokkaa kykyämme ymmärtää merkityksiä, joita ei voi sanoa sanoin. Siitä on tullut subjektiviteetin tuotantoa. Eli tunteemme, halumme ja toivomme ovat elimellinen osa talouden toimintaa eivätkä siitä erillistä. Ongelma eivät olekaan pelkät ahneet pankkiirit ja uusliberalismin juonet, vaan me itse ja mielentilamme”, Virtanen kertoo.

”Me ollaan kyynisiä, opportunistisia ja lamaantuneita. Tuntuu kuin mahdollisen alue olisi ehtynyt ja poliittinen mielikuvitus loppu.”

Tästä uupumisen havaitsemisesta lähti investointipankin idea. Mitä tapahtuu, jos mahdollisuus saada rahaa, joka ei olisi sidottu työntekoon, ulotetaan myös niiden ulottuville, jotka joutuvat tekemään melkein mitä tahansa työtä, millä tahansa ehdoilla henkensä pitimiksi?

”Oikeasti tämä on organisatorinen koe: käytetään finanssivälinettä organisoitumiseen ja itsenäisyyden luomiseen”, Virtanen selventää.

Puolet Parasiitin tuotoista menee aluksi tonnin sijoittaneille osuuskunnan jäsenille. Toinen puoli menee yhteiseen toimintaan, ”radikaaleihin projekteihin” ja mikrolainoihin. Tämän toisen puolen käytöstä päättävät osuuskunnan jäsenet. Jokaisella on yksi ääni riippumatta rahamäärästä.

Projektin jäsenyyttä voi tällä hetkellä hakea kuka tahansa.

Kun tarjolla on paljon rahan tekemää rahaa, ihmiset alkavat ehkä liittoutua keskenään tai pedata parempia kulmia itselleen.

”Demokratian historiasta tiedetään, että mitkään säännöt eivät pysty takaamaan yhteisön hyvää organisoitumista. Vahvemmat pystyvät käyttämään lakeja hyväkseen, ihmiset teeskentelevät noudattavansa yhteisiä arvoja.”

Virtanen vakavoituu silmin nähden.

”Pystyykö vastustamaan itseään? Kyvyttömyyttään yhteistyöhön. Se on tämän Robin Hoodin onnistumisen kriittisin kohta, ei Parasiitin toiminta. Jos otetaan tosissaan, että millaisia paskiaisia me ollaan.”

Sijoitustoiminnan eettisyyteen investointipankki ei ota kantaa. Ja kieltämättä osaavien osakesijoittajien kuppaaminen on epäeettistä.

”Todellinen etiikka on tavassa, jolla uskallamme ottaa vastuuta toisen hauraudesta ja avoimuudesta, Virtanen vastaa.

Virallinen julkaisu tehdään syyskuussa Saksassa, Kasselin kuuluisassa Documenta (13) -nykytaiteen katselmuksessa, jonne projekti on kutsuttu.

Tapahtuu lopulta niin tai näin, on Robin Hood Prekariaatin investointipankin kohtalo kiinnostavaa seurattavaa. Sen lupaillaan olevan tulevaisuudessa mahdollisimman avoin.

_______________

Onko Robin Hoodilla mahdollisuuksia?

Pyysin kahta kotimaista akateemisesti pätevää asiantuntijaa kommentoimaan projektia.



”Idea ei ole uskottava positiivisten tuottojen metsästyksessä, koska ilmiö on tunnettu jo 1930-luvulta lähtien (Keynes, 1936). Tällä hetkellä useat suuret investointipankit (esimerkiksi Goldman Sachs, Nomura) ja lukemattomat hedge-rahastot pyrkivät hakemaan tuottoja samantyylisillä ideoilla. Heillä resurssit ovat vain monituhatkertaiset kyseessä olevaan osuuskuntaan verrattuna. Tuotto-odotus pitkällä aikavälillä näillä resursseilla on nolla. Toisin sanoen, kyseessä olevalla osuuskunnalla ei ole mitään mahdollisuutta kilpailla yllä olevia yrityksiä vastaan pitkällä aikavälillä.

Sijoituspäätöksentekoa tutkinut KTL Jukka Ilomäki Tampereen yliopistosta

”Tsäkällä löydät parhaan imitoitavan, jota kukaan muu ei ole vielä huomannut. Tuossa valikoinnissa sitten ollaan kaiketi samassa tilanteessa kuin osakkeiden valinnassa. Tai sijoitusneuvojan valinnassa. Toinen tähän uskottavuuteen liittyvä asia liittyy näyttöön. Eli jos homma toimii kuin junan vessa, niin miksi idean myyjä ei ole todella rikas.”

Kilpailuinstituutin johtaja, KTT Aki Koponen

_______________

Robin Hoodin nettisivut avautuvat kesäkuussa. Future Art Base löytyy jo osoitteesta: futureartbase.org.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>