big_fimage.jpg

Demarit: opiskelijoille pakkolaina

Teksti Jari Hanska

Kabinettineuvotteluissa demarit ovat uhanneet muuttaa opintotuen pakkolainaksi. Suomen ylioppilaskuntien liitto ajautui paniikkiin ja vuoti itse neuvotteluvalttinsa vastapuolelle.

Fifin tietojen mukaan SDP säikäytti Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) epävirallisissa keskusteluissa uhkaamalla muuttaa opintotuen pakolliseen lainaan perustuvaksi. Jatkossa opiskelijat joutuisivat maksamaan osan opintotuesta takaisin valmistumisen jälkeen.

“En tunnista että tämmöisiä keskusteluja olisi käyty”, opetusministeri Jukka Gustafssonin (sdp) erityisavustaja Aleksi Kalenius sanoo. Opiskelijapoliitikot kuvaavat Kaleniusta opintotukiuudistuksen keskeisimmäksi taustavaikuttajaksi.

Demarien pelottelutaktiikka kuitenkin toimii. Opiskelijoiden etua valvova SYL:n hallitus teki tammikuussa paniikkiratkaisun ja valmisteli virallisen viime syksynä hyväksytyn mallin rinnalle uuden niin sanotun 5+1-mallin. Syksyllä hyväksytty malli säilyttäisi opintotukijärjestelmän lähes nykyisellään. Uudessa mallissa opintotukea maksettaisi vain viiden lukuvuoden ajan. Esimerkiksi terveydellisistä tai perhesyistä tukiaikaa voisi venyttää vuodella.

”Täytyy toki olla jokin näkemys siitä, mikä on mahdollinen vaihtoehto B, jos asiat kosahtaa”, SYL:n hallituksen puheenjohtaja Marina Lampinen perustelee.

Opintotukijärjestelmän uudistamista pohditaan parhaillaan maan hallituksessa. SYL valvoo opiskelijoiden etua näissä neuvotteluissa. Viime syksynä neuvottelut kariutuivat tuloksettomina.

SYL:n hallitus lähetti 5+1-mallin SDP:n ja kokoomuksen opintotukiuudistusta valmisteleville ryhmille. SYL:n malli otettiin vastaan opiskelijaliikkeen pohjapaperina, vaikka SYL ei ole saanut mallilleen tai sen esittämiselle edustamiensa ylioppilaskuntien tukea.

Käytännössä SYL töpeksi neuvotteluasemansa ja paljasti minimiehtonsa kokoomukselle ja demareille. Tiedot käyvät ilmi Fifille vuodetuista muistiosta ja sähköposteista.

Vaikka päähallituspuolueet kokoomus ja demarit ovat julkisesti vaitonaisia opintotuen uudistamisesta, niiden suunnitelmista liikkuu paljon spekulaatioita. Useat opintotukiuudistusta läheltä seuranneet tahot ovat epäilleet, että demareissa suunnitellaan niin sanottua Norjan mallia, jossa 60 prosenttia opintotuesta koostuu lainasta.

Kalenius ei ota kantaa yksityiskohtaisiin malleihin.

Kokoomuksen on puolestaan väläytetty ajavan Helsingin Sanomissakin esiteltyä 3+2 -mallia. Siinä opintorahaa maksetaan hieman enemmän kolme ensimmäistä vuotta. Kaksi jälkimmäistä vuotta opiskelija joutuisi rahoittamaan lainalla.

Erityisen kiusalliseksi asian tekee SYL:lle se, että opiskelijajärjestöt olivat juuri saaneet vihreät ja vasemmistoliiton tukemaan opiskelijajärjestöjen viime syksyn linjauksia. Sen mukaan nykyinen opintotukijärjestelmä on edelleen käyttökelpoinen ja esimerkiksi opintotukikuukausia ei tulisi vähentää nykyisestä. Nykyisin tukikuukausia on käytössä lähes kahdeksaa lukuvuotta varten ja lainanotto on vapaaehtoista.

Nyt kattojärjestö SYL veti maton kaikkien nykyistä opintotukilinjaa puolustavien jalkojen alta.

Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) joutui puolustamaan syksyn linjauksia Facebookissa. ”On se jännää, että saa ministerinä pitää edunvalvojien puolesta huolta opiskelijoista”, Niinistö kirjoittaa.

Fifin tietojen mukaan opintotukiuudistusta esittelevä ministeri Paavo Arhinmäki (vas.) kuuli SYL:n 5+1-mallista pääministeri Jyrki Kataisen esikunnasta.

SYL:n hallituksen motiivit vuotaa oma pohjaperinsa on herättänyt ylioppilasliikkeissä spekulaatioita. Osa Fifin tavoittamista opiskelija-aktiiveista kokee, että kyse on SYL:n hallituksen tunaroinnista. Osa on puolestaan spekuloinut, että hallitus on lähtenyt myötäilemään demareiden ja kokoomuksien linjoja turhan herkästi omien poliittisten kytköstensä vuoksi. Monet entiset SYL:ssa työskennelleet ovat päätyneet puolueisiin muun muassa erityisavustajan tehtäviin. Esimerkiksi Kalenius on entinen SYL:n koulutuspoliittinen sihteeri.

Opintotukisekoilun seurauksena yhdeksän ylioppilaskuntaa lähetti keskiviikkona 27. helmikuuta SYL:n hallitukselle paimenkirjeen, josta käy ilmi että SYL on ylittänyt valtuutensa ja menettänyt luottamuksensa.

”Tämä on luonut SYL:sta skitsofreenisen kuvan edunvalvojana: toisaalla suuri massa on lähtemässä tulilinjalle vanhan mallin puolustajana ja toisaalla SYL latelee omia ristiriitaisia ratkaisujaan”, kirjeessä todetaan. ”Tämän kaiken jälkeen SYL ei kuitenkaan nauti enää y-liikkeen täyttä luottamusta.”

Fifin tietojen mukaan ylioppilaskunnat ovat myös väläyttäneet ylimääräisen liittokokouksen mahdollisuutta, joka voi tarkoittaa SYL:n hallituksen vaihtumista.

_______________

Neuvotteluvara vai fataali virhe?

Fifi yritti selvittää, miten opiskelijoiden ylin edunvalvoja SYL onnistui töpeksimään opintotukineuvottelut hallituspuolueiden kanssa. SYL:n puheenjohtaja Marina Lampinen yrittää kertoa, mistä hatusta SYL vetäisi uuden pohjapaperin.

Mikä tän 5+1-mallin funktio on?

”On ollut paljon sellaisia puheita, että se syksyn malli ei ole riittävä ratkaisu.”

Eli usko ei riittänyt, että sillä voitaisi edetä jatkossa?

”Kyllä me tuemme syksyn ratkaisua. Mehän emme siis ole virallisesti esitelleet tätä 5+1-mallia yhtään kenellekään tai lobattu tätä.”

Kiistätkö sen, että 5+1-mallista on käyty keskusteluja hallituspuolueen edustajien tai eritysavustajien kanssa?

”Mä en kiistä sitä, etteikö me olla keskusteltu erilaisista ratkaisuista eri tahojen kanssa, mutta me ei olla esitetty tätä eteenpäin.”

Onko paine tullut kokoomuksen ja demarien suunnalta?

”No siellä on ollut toki hyvin mielenkiintoisia asioita esillä.”

Mitä nämä mielenkiintoiset asiat on?

”Siellä on esimerkiksi siellä syksynkin ryhmässä kaikenlaisia heikennyksiä ollut esillä.”

Jos 5+1-malli ei ole ratkaisu, niin minkä vuoksi malli on kirjattu edes keskusteluiden pohjaksi?

”Täytyy toki olla jokin näkemys siitä, mikä on mahdollinen vaihtoehto B, jos asiat kosahtaa.”

Onko tämä neuvottelutekninen kämmi, että paperi on päätynyt hallituspuolueiden tietoon?

”Se on tosi ikävää, että se on mennyt eteenpäin niin, että se on opiskelijajärjestöjen malli, koska me ei olla sitä itse esitetty.”

Onko tämä siis neuvotteluvara?

”No niinhän sen voi sanoa.”

Tällä pyritään siis estämään, ettei lainamalliin mennä?

”No niinkin voi toki sanoa. Me halutaan kaikin mahdollisin keinoin estää, että lainamalliin ei mennä.”

Olisiko tämä 5+1-malli pitänyt hyväksyttää?

”Viime syksyn ratkaisun on hyväksynyt SYL:n hallitus ja opiskelijajärjestöt. Tämän kanssa on toimittu täsmälleen samalla tavalla.”

Tässä [ylioppilaskuntien lähettämässä] paimenkirjeessä sanotaan, että SYL:n avausseminaarissa malli torpattiin täysin. Miten sulla on näin erilainen näkemys tähän tilanteeseen?

”Se on varmasti nyt tulkintakysymys, miten keskustelu on mennyt. Mä en ole nyt ehtinyt mun hallituksen kanssa keskustella tästä kirjeestä, joten en siihen vielä sano mitään.”

Tässä paimenkirjeessä todetaan, että SYL ei nauti enää ylioppilasliikkeen täyttä luottamusta. Miten koet asemasi SYL:n puheenjohtajana?

”Kuten mä sanoin, mä haluan keskustella tästä asiasta mun hallituksen kanssa ensin.”

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Luokkavallan vahtikoirat

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *