Hamppu palaa pelloille

Finola-öljyhamppulajike palautettiin maataloustuettavien kasvien listalle muutaman vuoden tauon jälkeen.

Suomessa kehitetty Finola on ainut EU:ssa hyväksytty öljyhamppu, mutta EU-byrokratian vuoksi se pudotettiin hyväksyttyjen kasvien listalta vuoden 2006 jälkeen.

Kyse oli mittausvirheestä: määritysajankohta oli Finolalle väärä. Kun kasvista mitattiin THC-arvoa eli lajikkeen psykoaktiivisen ainesosan määrää, ei otettu huomioon suomalaisia kasvuolosuhteita.

Meikäläisen lajikkeen viljely pohjolan olosuhteissa tuottaa sallittuun THC-arvoon sopivia tuloksia. Pelko huumekasvin viljelystä on turha.
Hampusta hyötyä -hankkeen projektikoordinaattori Noora Norokytö harmittelee hampunviljelyn huumeisiin liittyvää mielikuvaa.

”Hamppu on kestävän kehityksen hyötykasvi, joka sopii mainiosti suomalaisiin olosuhteisiin ja josta voidaan hyödyntää kasvin kaikki osat.”

Ongelmatonta nyt tuettujen kasvien listalle takaisin päässeen Finolan viljely ei kuitenkaan ole. Maataloustuen saadakseen viljelijä saa käyttää vain Eviran sertifioimaa siementä. Sertifiointi lienee keino varmistua siitä, että THC-arvo pysyy sallituissa rajoissa.

Kallis sertifioitu siemen on ollut hankalasti saatavilla, esimerkiksi kuluvalta keväältä myydään eioota. Tuusulalainen Lassilan luomutila on viljellyt öljyhamppua koko 2000-luvun, ilman tukiaisia.

”Ja viljelemme jatkossakin niin”, tilan isäntä Jukka Lassila sanoo. ”Tällaisella pakolla käyttää sertifioitua siementä vain lisätään siementuottajien ylivaltaa. Siksi käytämme tilalla itse tuotettua Finola-lajikkeen siementä, vaikka viljelyala ei saakaan maataloustukea.”

Lassila sanoo viljelyn olevan riskinottoa, sillä tukien puuttuessa sadon pieleen meno käy kukkarolle. Esimerkiksi kuivuus voi pilata sadon. Sadon onnistuessa ei myynti ole ollut ongelma.

”Kysyntää on. Kaikki menee”, Lassila kertoo.

_______________

Kaksi hamppua

”Kuituhamppu vetää vertoja puuvillalle, jonka kasvatus jättää suuren ekologisen jalanjäljen. Puuvillan viljely kuluttaa tolkuttomasti vettä ja vaatii paljon torjunta-aineita. Hamppua ei myrkytetä lainkaan”, kasvintuotantoagrologi ja kuituhampun käyttöä edistäviä hankkeita yli kymmenen vuoden ajan vetänyt Jari Luokkakallio Pro Agria Etelä-Pohjanmaasta sanoo.

Kuituhamppua käytetään huonekaluteollisuudessa ja eläinten kuivikkeeksi, ja jalostuksen sivutuotteena syntyvä pöly voidaan hyötykäyttää vaikka kissanhiekassa.

”Suomalaisella tuotantotekniikalla hamppukuidun tuotanto on kilpailukykyistä. Kuidulla on kasvava kysyntä. Öljyn nouseva hinta nostaa muovikuitujen hintaa”, Luokkakallio vertaa.

Jari Luokkakallio uskoo myös öljyhamppuun.

”Se on erittäin suosittu terveysruoka, jota tuodaan Suomeen paljon. Arvioisin, että Suomessa sitä voitaisiin viljellä tuhansia hehtaareita pelkästään elintarvikkeeksi. Hampun valkuainen on sopivaa myös rehuksi, ja sillä voitaisiin korvata tuontisoijaa.”

Kirsi Haapamatti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>