Voiman tulevaisuus

voima puhuu | voiman tulevaisuus

Voimaa alusta eli vuodesta 1999 asti päätoimittanut Peik Johansson jättää Voiman tämän lehden jälkeen. Monet lukijat ja muutkin tahot ovat jo pidempään udelleet tietoja seuraajasta ja lehden tulevaisuudesta.

Tekijöilleen Voima on ollut eräänlainen bändiprojekti. Rajatuin resurssein toimivassa kokoonpanossa päätoimittaja on ollut se laulusolisti ja komppikitaristi, joka vielä tekee suurimman osan bändin omista biiseistä.

Musiikillisen primus motorin siirtyminen soolouralle pakottaa muut artistit miettimään jopa sitä, kannattaako bändiä jatkaa vanhalla nimellä. Tai että vaihdetaanko tyylilaji hevistä progeen tai palkataanko uusi stylisti.

Voima on ollut myös mediapoliittinen laboratorio, jossa on tutkittu journalistisen ilmaisun rajoja kaupallisen ilmaisjakelulehden formaatissa.

Kustantajan näkökulmasta katsoen Voiman toimituksellinen ansio ei ole ollut niinkään siinä, että olisi löydetty paljon skuuppeja ennen muita medioita. Sen sijaan Voimassa on tarkoituksella tartuttu asioihin ja näkökulmiin, joita muualla mediassa ei – syystä tai syyttä – ole osattu pitää huomioimisen väärtinä.

Kriittisen journalismin soisi yleisemminkin kohdistuvan myös niihin kulttuurisiin toimintakäytäntöihin, jotka rajaavat median itsensä tuottamaa ja ylläpitämää maailmankuvaa.

Tänä kesänä jo viiden vuoden mittaiseksi venynyt Voima-kokeilu on nyt saapunut uuteen päivitysvaiheeseen. On houkuttelevaa leikkiä jopa ajatuksella, että lehti julistaisi projektinsa päättyneeksi, hoitaisi kunnialla verraten vaatimattomat maksusitoumuksensa ja marssisi historian hämärään siitäkin poikkeuksellisena kulttuurilehtenä, että se lopetettiin muista kuin taloudellisista syistä.

Entä voisiko Voiman myydä? Nykyäänhän kaikki on kaupan, ja varsinkin ilmaisjakelulehdet. Voima on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa ja taloutensa ilmaisjakelulehtien rankasti kilpaillulla kentällä. Taloudelliseen toimintaan omistautuneemmissa käsissä lehden konseptista löytyisi taatusti nykyistäkin monitahoisempia kaupallisia mahdollisuuksia. Itse asiassa ostajatarjokkaita olisikin jo tiedossa.

Silti koko Voima-brändin uskottavuus perustuu siihen, että Voima on suurempien konserttilavojen kiertueestaan huolimatta asenteeltaan yhä kellaribändi. Onni ja onnettomuus: idealismia ei saa rahalla. Siinäpä se ajan henki ja sen haastajuus tiivistetysti.

Tuomas Rantanen, Voima Kustannus Oy