Nimetön netissä

Tor-verkossa jutustellaan muun muassa suomalaisten kansanedustajien lahtaamisesta. Mistä on kyse?

Tor on avoimen lähdekoodin ohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuden liikkua internetissä anonyyminä ja kiertää kaikenlainen verkkosensuuri. Tor-verkosta on hyötyä erityisesti sananvapautta rajoittavien maiden kansalaisille. Esimerkiksi Egyptin arabikevään aikana Torin käyttö kasvoi sitä mukaa, kun hallitus lisäsi verkkosensuuria. Ennen arabikevättä käyttäjiä oli koko maailmassa 200 000; nykyisin 500 000.

Ohjelman käyttö hidastaa verkkosurffailua selvästi. Paperiseen samizdatiin verrattuna Tor on silti nopea ja helppo tapa levittää hallituksen vastaisia mielipiteitä.

Tor-ohjelma kierrättää verkkoliikenteen salattuna lukemattomien eri puolilla maailmaa olevien reitittimien läpi, mikä tekee verkon käyttäjän IP-osoitteen ja näin myös henkilöllisyyden selvittämisen vaikeaksi.

Kun Tor-ohjelman kautta kulkeva liikenne siirtyy tavalliseen verkkoon, Torin käyttäjä näyttää tulevan reititinverkon päässä olevan ns. exit node -reitittimen osoitteesta. Exit node on julkinen, joten ylläpitäjät saattavat joutua vastuuseen Torin käyttäjien tempauksista.

Exit node -reitittimen luoja voikin nuuskia sen läpi kulkevaa liikennettä. Varsin mielenkiintoista on, että Iranissa, jossa Tor-verkon käyttö on kielletty, toimii paljon exit nodeja. Nämä ovat ”pahoja” nodeja, eli ne yrittävät muutella liikennettä. Luultavasti hallitus yrittää salakatsella niiden datavirtaa. Tämän vuoksi huolellinen Torin käyttäjä salaa kaiken liikenteensä erikseen myös Tor-verkon sisällä.

Torin kautta voi myös tarjota salaisia verkkopalveluja, kuten nettisivuja ja IRC-palvelimia, joiden verkkotunnuksena on .onion eli sipulitunnus. Kenties tunnetuin tällainen palvelu on Hidden Wiki, joka on lähinnä kokoelma linkkejä muihin Tor-palveluihin.

Tor-verkossa myydään aseita ja huumeita, mutta kauppiaiden Tor-verkosta saama hyöty on kyseenalainen. Tuotteiden toimituksen täytyy edelleenkin tapahtua fyysisesti, jolloin viranomaiset voivat iskeä verkossa tarkkailemiensa rikollisten jakeluverkkoon. Tunnetuin Tor-verkossa toimiva kauppapaikka on Silk Road, jossa käydään kauppaa virtuaalisella bitcoin-valuutalla.

Reporters Without Borders -järjestön mukaan Suomen sananvapaustilanne on maailman kärkeä. Silti Tor on käytössä myös suomenkielisessä internetissä. Kuka kokee tarpeelliseksi käyttää Toria?

Nopeasti tarkasteltuna suomalaiset Tor-keskustelupalstat muistuttavat lähinnä 4chanin tyyppisiä kuvapohjaisia verkkofoorumeja, mutta sisältävät vinkkejä verkkorikollisuuteen. Myös Breivik-henkinen sivusto Suojeluskunta.com suosittelee käyttämään Toria liikenteen salaamiseen.

Konkreettinen esimerkki Torin käytöstä Suomessa saatiin elokuun lopussa, kun Helsingin Sanomat uutisoi Thorlauta-nimisellä foorumilla käydystä keskustelusta, jossa suunniteltiin iskua eduskuntaan.

_______________

Vapaa verkko vaatii aktivismia

Internet on mahdollistanut sekä entistä laajemman sananvapauden että kansalaisten aiempaa laajemman tarkkailun. Onko verkko siis vapauden levittäjä vai valvova isoveli? Tähän kysymykseen pureutuu Hanna Nikkanen kirjassaan Verkko ja vapaus.

Nikkanen ei liity sen enempää teknopessimistien kuin -optimistienkaan leiriin. Kirja on jaettu Tähtien Sota -trilogian mukaisiin osiin: ensin anarkistiset verkkokapinalliset saavuttavat voittoja, jonka jälkeen vallanpitäjät iskevät takaisin, mutta lopulta demokratia-aktivistit ovat entistä vahvempia.

Kirja käsittelee lyhyessä tilassa ällistyttävän määrän erilaisia ilmiöitä: arabikevät, Wikileaks, suomalaisten yhtiöiden epädemokraattisiin maihin myymät valvontalaitteistot, piratismi, digitaalinen luokkajako ja avoin lähdekoodi.

Kokeneena internet-aktivistina Nikkanen on perehtynyt aiheeseen hyvin. Kirjassa käsitellään myös kirjoittajan omia seikkailuja esimerkiksi Kuubassa, jossa voi vielä esiintyä vanhanaikaiseen tapaan salanimellä.

Kirjassa on myös varsin hyödyllinen liite, jossa esitellään erilaisia oman tietoturvan suojelemiseen sopivia ohjelmistoja ja toimintatapoja.

Olennaisin kirjasta välittyvä sanoma on se, että teknologian vapauttava potentiaali on valtava, mutta viestintä- ja tietoteknologia saattaa myös päätyä demokratian kannalta haitalliseen käyttöön. Siksi vapaa verkko vaatii jatkuvaa aktivismia.

Hanna Nikkanen: Verkko ja vapaus. Into Kustannus, 2012. 180 sivua.

Tomi Toivio

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *