Pikapalaveri

Järjettömiin rajoituksiin ei kannata alistua kyselemättä – kahvila Strindbergissäkään.

Talvisena torstaina olen sopinut tapaamisen Helsingin keskustassa sijaitsevaan kahvila Strindbergiin. Sen yläkerrassa on kuulemma erityisen mukavat penkit ja hyvä rauha työpalaverin pitoon. Seitsenkuinen kuopus nukkuu sikeästi, joten kannan hänet kopassa ylös portaita. Nuori miestarjoilija katsoo vauvaa jo tullessamme varsin pitkään. Café au lait’n tuodessaan hän ilmoittaa, varsin ystävällisesti, että ikävä kyllä kahvilaan ei saisi tuoda lapsia ollenkaan, koska heillä on anniskeluoikeudet.

Kello on kaksi iltapäivällä. Ilmoituksen hämmentämänä huomaan lähes pyyteleväni anteeksi sitä, etten ollut asiasta tietoinen. Tapaaminen sujuu nopeasti, viivymme paikalla tuskin varttituntia.

Vasta jälkikäteen havahdun. Mitä ihmettä anniskeluoikeuksilla on lasten paikallaolon kanssa tekemistä? Onhan anniskeluoikeudet kaikilla niillä ravintoloillakin, joissa olemme olleet koko perheen kanssa syömässä, ilta-aikaankin. Ravintoloilla on toki oikeus valikoida asiakkaansa, mutta perustelujen soisi olevan asiallisia. Jos vauvojen tai imettävien äitien ei katsota sopivan paikan imagoon, olisi reilumpaa ilmoittaa se suoraan.

Soitan Strindbergin ravintolapäällikölle. Maija Hurmevirta kuuntelee selostukseni ja ilmoittaa olevansa ”ällistynyt ja järkyttynyt”. Hänen mukaansa kyse ei missään tapauksessa ole ravintolan linjasta. Ravintolapäällikkö sanoo olevansa äärimmäisen pahoillaan ja lupaa selvittää asian ”kovaäänisesti” asiaankuulumattomasti käyttäytyneen työntekijän kanssa. Hän toivottaa vauvat lämpimästi tervetulleeksi.

Tarinan opetus? Järjettömiin ja epäoikeudenmukaisiin rajoituksiin ei kannata alistua kyselemättä. Faktat on hyvä tarkistaa, vaikka jälkikäteen. Aina välillä maailma saattaa sittenkin olla mukavampi paikka kuin ensin luulikaan.

Strindberg, Pohjoisesplanadi 33, Helsinki. Café au lait 4,60 euroa. Avoinna ma–la 9–24, su 10–24.

Saara Cantell