politiikka

politiikka

tahdon ilmentymä

EU:n komission ehdotus sopimukseksi Euroopan perustuslaiksi alkaa motolla: ”Hallitusmuotoamme nimitetään demokratiaksi, koska valta ei ole harvoilla vaan monilla.” Kriittinen lukija valpastuu. Siitä, että valta on monilla, ei seuraa, että valta olisi kansalla. Eikä niin näytä perustuslakiehdotus väittävänkään.

Hämmennystä herättää se, että ehdotuksen nimi on ”Euroopan perustuslaki” eikä ”Euroopan unionin perustuslaki”. Näyttää siltä, että EU:n perustuslaki koskisikin epämääräisesti koko Eurooppaa. Tämän jälkeen metafyysinen ote vain vahvistuu.

Saksalainen yhtenäisyysajattelu ja ranskalainen erilaisuuden filosofia lyövät kättä, kun unionin perustavaksi iskusanaparreksi otetaan ”erilaisuudessaan yhdistynyt”.

Sitten otetaan kuitenkin vahva harppaus saksalaisen filosofian suuntaan. Unionin perustamislauseessa oletetaan, että perustuslaki ”ilmentäisi” Euroopan kansalaisten ja valtioiden ”tahtoa”. Nyt viittaussuhteet muuttuvat epäselviksi, kun yhdessä lauseessa puhutaan Euroopasta eikä EU:sta, niin kansalaisista kuin valtioista, mutta vieläpä jopa siis tuosta metafyysisimmästä sanasta, mitä filosofiassa on, eli ”tahdosta”. Nietzsche-tutkijana tietenkin innostun. Mutta kansalaisena pelästyn.

Nopean vertailun päätteeksi tutkija huomaa kansalliset tulkinnalliset erityispiirteet. Siinä missä suomalainen puhuu ”tahdon ilmentämisestä”, ranskalainen puhuu ”tahdon inspiraatiosta”, englantilainen ”tahdon heijastumisesta” ja saksalainen ”tahdon johtamisesta”.

Yleiseurooppalaisen metafyysisen kliimaksin jälkeen seuraa krapulainen resignaatio. Kansalaisten ja valtioiden tahdon ”ilmentymälle” perustetaan Euroopan unioni, jolle jäsenvaltiot ”antavat toimivaltaansa”. Muissa kielissä asia ilmaistaan tosin huomattavasti hienovaraisemmin.

Että antaa toimivaltaansa. Toisin on kirjoitettu Suomen perustuslaki, jonka mukaan valtiovalta kuuluu kansalle, jota valtiopäivillä edustaa eduskunta.

Miksi ensimmäisessä artiklassa ei voisi lukea: Euroopan unionissa valta kuuluu unionin jäsenvaltioiden kansalaisille, joita edustavat Euroopan unionin parlamentti.

Parlamentille alisteisiahan ovat käytännössä niin Eurooppaneuvosto (valtion- ja hallitusten päämiehet), ministerineuvosto kuin EU-komissiokin. Siksikö, ettei EU:n vallankäyttö perustu kansanvaltaan, vaan valtionpäämiesten vallantahtoon?

Ehdotus sopimukseksi Euroopan perustuslaiksi löytyy pdf:nä tulevaisuuskonventin nettisivuilta europeanconvention.eu.int. EU:n hallitusten välinen konferenssi (HVK) aloittaa perustuslakiehdotuksen käsittelyn 4.10. Roomassa.

_______________

ai ruotsin oma vika vai?

Ilta-Sanomien päätoimittajan Antti-Pekka Pietilän mielestä Anna Lindhin murha vaatii Suomessakin kansallista itsetutkiskelua (IS 13.9.) . Pietilän mukaan ”Suomi on vuosien kuluessa hyväksynyt ruotsalaisen kansankodin ihanteet, jotka sanattomasti sallivat väkivaltaisetkin mielenosoitukset, anarkiaa lietsovat protestit talojen valtaamiseksi, luonnonarvojen ja eläinten oikeuksien puolustamisen tihutöin.”

Suomen johtava iltapäivälehti näyttää siis arvioivan, että pohjoismainen hyvinvointivaltio ja samalla ilmeisesti Anna Lindh ovat omassa suvaitsevaisuudessaan itse syypäitä tapahtuneeseen.

Erikoinen on myöskin Pietilän näkemys väkivaltaisten mielenosoitusten sanattomasta hyväksymisestä. Ruotsissahan on päinvastoin käyty hyvinkin monisanaista keskustelua esimerkiksi Göteborgin globalisaationvastaisten mielenosoitusten järjestysongelmien syistä. Toisaalta mielipidemittausten mukaan kansalaiset eivät kummassakaan maassa erityisemmin hyväksy turkistarhaiskuja.

Eräässä asiassa suomalainen yhteiskunta näyttää kuitenkin seuraavan Ruotsia. Viime vuosina on esiintynyt aiempaa enemmän motiiviltaan epäselviä raakoja väkivallantekoja. Yksi syy tähän saattaa olla se, että pitkään jatkuneiden säästöjen takia meilläkin yhä useammin jopa väkivaltaiset mielenterveyspotilaat ovat jääneet ilman hoitoa.

Siirtäessään huomion monitahoisesta väkivaltaongelmasta ideologisesti sopivaan maaliin, eli aktivisteihin, Pietilä liikkuu vaarallisilla vesillä. Ehkä avointa yhteiskuntaa uhkaavatkin kaikkein pahimmin juuri Pietilän kaltaiset kommentaattorit, jotka yleiseen turvallisuuteen vedoten vaativat aina ensimmäiseksi kuriin ylipäänsä yhteiskunnallista osallistumista.

_______________

teollisuus työllistää

Suomalaisten teollisuusyritysten työpaikoista jo kolmasosa on ulkomailla, kertoo Teollisuuden ja Työnantajien tuore selvitys. TT:n varatoimitusjohtajan Tarmo Korpelan mukaan nyt kaivataankin rajuja veronalennuksia, jottei teollisuuden maastapako jatkuisi kiihtyvällä vauhdilla.

Suomessa toistaiseksi päämajaansa pitävistä suurimmista teollisuusalan työllistäjistä vain UPM-Kymmenellä on enemmän väkeä palkkalistoillaan kotimaassa kuin ulkomailla. Ulkomaita työllistää eniten Huhtamäki, jonka henkilökunnasta 96 prosenttia on ulkomailla. Koneen työntekijöistä ulkomailla on 87 prosenttia, Outokummun työvoimasta 72 prosenttia, Metsäliitolla ja Stora Ensolla 67 prosenttia ja Nokian henkilöstöstä 57 prosenttia. Eniten työpaikkoja on luotu Kiinaan, Venäjälle ja Brasiliaan.

TT:n selvitys Teollisuuden ulkomaantoiminta, löytyykö kasvukehittyviltä markkinoilta? Löytyy nettisivuilta www.tt.fi

_______________

Kimmo Jylhämö, Tuomas Rantanen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


5 + neljä =

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>