1.jpg

Janoiset maat, nälkäiset lapset

Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 5.10.-11.10.

Suuri osa eteläisen pallonpuoliskon maa-alueista on kuivunut ennätyksellisesti 1990-luvun lopulta lähtien. Vuosilta 1982-2008 kerätty data viittaa siihen, että vuodesta 1982 vuoteen 1997 maailman maa-alueilta haihtui vettä kiihtyvällä vauhdilla. Vuonna 1998 haihtumisnopeuden kasvu näyttää kutakuinkin pysähtyneen.

Haihtumisen kiihtymistä jarruttaa pääasiallisesti se, että monin paikoin eteläisellä pallonpuoliskolla maaperässä ja kasvillisuudessa ei kerta kaikkiaan ole tarjolla lisäkosteutta, joka voisi haihtua. Lähes koko Australia kuuluu pahiten kuivuneisiin alueisiin, jollaisia on myös muun muassa Intiassa, Kaakkois-Afrikassa ja eteläisessä Etelä-Amerikassa.

Veden lisääntyvä haihtuminen on ilmiö, joka seuraa maailman keskilämpötilan nousua, ainakin useimpien ilmastomallien mukaan. Nyt julkaistu tutkimus tarkastelee niin lyhyen ajanjakson havaintoja, ettei pysty vastaamaan siihen, onko kyseessä juuri se ilmastomallien ennustama pitkäkestoinen muutos vai jokin lyhyemmän aikavälin vaihtelu.

Riisin versoja kuivuneessa maassa. Kasvi tarvitsee vettä voidakseen yhteyttää. Yhteyttävä kasvi sitoo ilmakehän hiilidioksidista hiiltä biomassaansa. Samalla kasvi haihduttaa vettä, millä on viilentävä vaikutus. (Kuva: International Rice Research Institute/Creative Commons)

Haihduntatutkimus julkaistiin Nature-lehdessä. Siitä kirjoittivat Yale Environment 360 ja lisäkommentein New Scientist.

Ihmiskunta kärsii yhä vakavasta nälkäongelmasta, arvioi International Food Policy Research Institute kumppaneineen tuoreessa Maailman nälkäindeksi -raportissaan. Aliravitsemus vaarantaa erityisesti alle kaksivuotiaiden lasten terveyden ja myöhemmän kehityksen.

Tämän vuoden analyysi perustuu vuosia 2003-2008 koskeviin tietoihin. Indeksiä laskettaessa huomioidaan aliravittujen ihmisten osuus väestöstä, alipainoisten lasten osuus alle viisivuotiaiden ikäryhmässä, ja lapsikuolleisuus.

Maailmanlaajuisesti tilanne on nyt parempi kuin vaikkapa vuonna 1990, mutta joillakin alueilla kärsitään silti äärimmäistä hätää. Kun nälkäkarttaa vertaa alussa mainittuun maaperän ennätykselliseen kuivumiseen, paljastuu niille yhteisiä kriisialueita kuten Mosambik, Jemen ja Intia. Voisiko kuivuus- ja nälkäongelmilla olla jokin yhteys? Väkirikkaan Intian tilastoluvut ovat järkyttäviä: siellä asuu 42 prosenttia maailman alipainoisista alle viisivuotiaista lapsista.

Maailman nälkäindeksiä kuvaavassa interaktiivisessa kartassa punainen väri merkitsee äärimmäisen hälyttävää, tummanoranssi hälyttävää, vaaleanoranssi vakavaa ja vaaleanvihreä kohtalaista nälkäongelmaa. Tummanvihreä merkitsee parasta mahdollista tilannetta ei-teollisuusmaiden viiteryhmässä. Harmaalla värillä on merkitty maat, joista ei ole riittävästi dataa. Teollisuusmaat on merkitty karttaan valkoisella, eikä niille ole laskettu indeksilukua. Punaista nippeliä siirtämällä saa esiin sen kohdalla kulloinkin olevan maan tarkemmat tiedot. Mitä suurempi ranking-luku, sitä huonommin ovat maan asiat suhteessa muuhun maailmaan. (Kartta: International Food Policy Research Institute.)

Maailman nälkäindeksistä uutisoivat BBC, The Guardian ja Suomessa Helsingin Sanomat.

Mitä tarvitsisi tehdä, jotta maailman keskilämpötilan nousu jäisi alle kahteen celsiusasteeseen? Joukko tutkijoita on laatinut aiheesta uuden arvion. Edellytyksenä on todennäköisesti, että vuosittaisten kasvihuonekaasupäästöjen on saavutettava huippunsa viimeistään noin vuonna 2015. Lisäksi päästömäärää on välttämättä pienennettävä vuoteen 2050 mennessä 50-70 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Tärkeitä olisivat muutkin toimenpiteet, kuten esimerkiksi mustan hiilen päästöjen vähentäminen.

Tällä reseptillä päästäisiin toivottuun lopputulokseen, mutta ei varmuudella vaan vain kahden todennäköisyydellä kolmesta. Ja mitä kauemmin viivyttelemme ilmastonmuutoksen hillinnässä, sitä kovempi kiire tulee ja sitä epätodennäköisemmäksi käynee, että saamme tehtyä kaiken mitä tarvitaan. Aikaikkuna on sulkeutumassa, tutkijat varoittavat.

Ihmisten lukumäärä on yksi tärkeä muuttuja maailman kestävän kehityksen yhtälössä. Vuoteen 2050 mennessä maailman väkiluku on kasvamassa ehkä jopa kolmella miljardilla. Hillitsemällä vuotta 2050 edeltävä väestönkasvu yhden miljardin tuntumaan voitaisiin saada aikaan jopa 29 prosenttia niistä päästövähennyksistä, jotka tarvitaan estämään maailman keskilämpötilaa nousemasta yli kahdella celsiusasteella.

Näissä laskelmissa huomioitiin muun muassa kaupungistumisen ja väestön ikääntymisen sosioekonomiset vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin. Suurin osa maailman väestönkasvusta tapahtuu kaupungeissa. Kaupungistumiseen liittyy monin tavoin lisääntyvä fossiilisten polttoaineiden kulutus, varsinkin Intian ja Kiinan kaltaisissa nopeasti teollistuvissa maissa.

Väestön ikääntymistä tapahtuu suurimmassa osassa maailmaa, mutta suotuisin ilmastovaikutus sillä on teollisuusmaissa, missä vanhempi väestö on vähemmän mukana työvoimassa eli päästöjä aiheuttavasssa talouskasvussa.

Väestönkasvua ja päästöjä käsittelevä tutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä. Siitä kertoivat muun muassa BBC, Reuters, Los Angeles Times ja The Great Beyond.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


seitsemän × 2 =

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>