1.jpg

200 000 tulen välissä

Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 31.8.–6.9.

Kaskeamisesta aiheutuva Amazonin metsäkato melkein puolittui Brasilian alueella viimeisen vuoden aikana – ainakin alustavien tietojen mukaan. Elokuun 2009 alusta heinäkuun 2010 loppuun metsänraivausta tehtiin maatalouden tarpeisiin noin 48 prosenttia vähemmän kuin edellisen kahdentoista kuukauden aikana. Kaskiala oli nyt yhteensä vain noin 2300 neliökilometriä.

On kuitenkin epäselvää miten hyvin nämä luvut kuvastavat sademetsän hävityksen kokonaistilannetta Brasiliassa. Sikäläinen kaukokartoitusta tekevä kansallinen tutkimuslaitos INPE käytti tässä tutkimuksessa menetelmää, jolla pystytään havaitsemaan vain yli 25 hehtaarin kokoiset paloalueet. Pienempialaisten raivioiden osuus saattaa olla noussut merkittävästi. Lisäksi pelkät metsänhakkuut jäävät kokonaan tämän metsäkatoarvion ulkopuolelle.

Brasilian metsäkatotilanteesta uutisoivat Yale Environment 360, ScienceInsider ja perusteellisimmin Mongabay.com.

Kuva: Paloalueita Madeirajoen tuntumassa Brasiliassa 7.8.2010. Korkean pintalämpötilan paljastamat, aktiivisesti palavat kohdat on rajattu satelliittikuvaan kirkkaanpunaisin reunaviivoin. Madeirajoki, tiet ja aiemmin raivatut maa-alueet erottuvat kuvassa vaaleanruskeina. ”Kalanruotokuvio” on tyypillinen autotieltä alkaneelle metsäkadolle. © NASA/Jeff Schmaltz/MODIS Rapid Response Team.

Pienten kaskialojen yleistyminen saattaa olla yhteydessä siihen, että paloalueiden lukumäärä on kasvanut Brasiliassa ja Boliviassa rajusti viime vuodesta. Brasiliassa tilannetta kärjistää se, että metsänsuojelua koskevaa lainsäädäntöä ollaan ehkä löysentämässä. Sekä Brasiliassa että Boliviassa metsää raivataan paljon lihakarjan laidunmaiksi ja soijaviljelmiksi. Boliviassa palotilannetta on pahentanut myös viimeaikainen tavallista kuivempi sää. Tästä kirjoittivat Mongabay.com, WWF ja NASA.

Kuriositeettina mainittakoon, että Perussakin on nyt kärsitty kuivuudesta. Koillis-Perussa Amazonjoen vesi on laskenut alimmilleen neljäänkymmeneen vuoteen, ja maan sademetsäalueen suurin kaupunki, yli kolmensadantuhannen asukkaan Iquitos, on jäänyt vaille keskeisiä liikenneyhteyksiään. Tieverkosto ei ulotu Iquitosiin, vaan sinne pääsee vain vesitse Amazonia pitkin tai lentoteitse. Ruokaa ja muita tarvikkeita kuljetellaan nyt tavallista pienemmillä laivoilla, mikä on sekä hidasta että kallista puuhaa. Tilanne ei helpottune ennen sadekauden alkua. Perun tilanteesta kertoivat BBC News ja Yle Uutiset.

Amazonin alueen metsien kaskeamishankkeet ovat osa maailmanlaajuista ilmiötä. Vuosina 1980–2000 yli 80 prosenttia uudesta maatalousmaasta trooppisilla seuduilla perustettiin raivaamalla metsiä. Tropiikissa yli 55 prosenttia uudesta alasta lohkaistiin vieläpä luonnontilaisista metsistä.

Tarvitsemme ruokaa, rehua ja polttoainetta, mutta tarvitsemme myös luonnontilaisia metsiä muun muassa ilmakehän hiilidioksidia sitomaan. Maataloustuotteiden kysyntä saattaa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Miten ratkaisemme tämän yhtälön?

Pientilallisten osuus maataloustuotannosta on ollut vähenemään päin 1990-luvulla, ja suuryhtiöiden merkitys on kasvanut vastaavasti. Näin myös Brasiliassa, missä suurtilojen toimintatapoihin on ehditty jo vaikuttaakin kuluttajien kansainvälisellä painostuksella. Eipä silti haittaisi, jos kestävän kehityksen tueksi saataisiin vielä myös kansainvälinen ilmastosopimus…

Maankäyttötutkimus julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä. Yale Environment 360 uutisoi siitä lyhyesti, ja Mongabay.com yksityiskohtaisesti.

Brasilialaisen metsäkadon aineksia. (Kuva: Leonardo F. Freitas/Creative Commons)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


× 8 = kuusitoista

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>