Euro hajoaa!

Teksti Mikael Kallavuo

Euroa pystyssä pitävät kulissit saattavat kaatua – pian.

Maailman johtavat talousasiantuntijat, kuten Paul Krugman, Joseph Stiglitz, Martin Wolf ja Nouriel Roubini, ovat jo kolmen vuoden ajan varoitelleet EU:n säästö- ja leikkauslinjan pahentavan lamaa vakavasti. He myös varoittivat ennakolta jo vuoden 2008 finanssikriisin todennäköisyydestä.

Koska EU:n keskuspankki, EU:n komissio ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat jo kolme vuotta hoidollaan pahentaneet ongelmia, niin troikka tuskin enää kykenee muuttamaan epäonnistuneen talousohjelmansa kuolonkierrettä.

Siksi The Baseline Scenariossa (28.5.) ja Huffington Postissa (27.5.) professorit Simon Johnson ja Peter Boone kehottavat realismiin: euron loppu häämöttää, ja maiden on varauduttava selviytymään kriisistä omin voimin.

Boone ja Johnson arvelevat euron voivan menettää arvostaan niin paljon, että eurosäästöt ja eläkerahastot haihtuvat. Heidän mukaansa julkisista lähteistä käy ilmi, että tähän mennessä euroalueen kriisin pelastamiseksi on ohjattu jo noin 11 000 miljardia euroa. Ja nykymenolla tarvitaan aina vain lisää.

Artikkelissa esitetään olevan enää vain ajankysymys, milloin Saksan Bundesbank sulkee rahahanansa periferiamaihin. Euron tuho koittaa, kun periferiamaiden lama syvenee ja julkisen velan taakasta tulee yhä ilmeisemmin kestämätön. Ahdingon syventyessä epäluottamus leviää, tallettajat nostavat pankeista säästönsä ja yritykset venyttävät laskujen maksamistaan.

Kriisimaiden pankit kaatuvat, kun säästöjensä puolesta pelkäävät tallettajat siirtävät ne pois kotimaansa pankeista. Espanjassa eurotalletuksia siirrettiin vuoden kolmena ensimmäisenä kuukautena 100 miljardia euroa, joka vastaa noin 10 prosenttia Espanjan bruttokansantuotteesta (Bloomberg, 31.5). Jan Hurri arvioi artikkelissaan, että pääomaa on paennut noin 300 miljardia euroa Espanjasta syksystä 2011 lähtien. Target2-järjestelmän kautta Espanjan keskuspankki on saanut saman verran rahaa muilta mailta eli 300 miljardia euroa.

Espanja on pyytänyt muilta EU-mailta jo tukea pankeilleen. EU:ssa puuhataan eräänlaista yhteistä rahastoa pankeille, jonka toteuttaminen veisi mahdollisesti vuosia. Toisena mahdollisuutena on väläytelty nykyisten rahastojen käyttämistä pankkien pelastamiseen. Analysoija Megan Greene olettaa, että pankkien apurahastoja ei saada uskottavan suuruisiksi. Hän arvioi blogissaan euroalueen talletusten määräksi noin 15 000 miljardia euroa, jolloin nykyisten apurahastojen suuruusluokka ei ole riittävä hälventämään tallettajien epäluottamusta.

Milloin luottamus euroon katoaa? Oregonin yliopiston professori Tim Duy kirjoitti EconoMonitorin blogissaan reilu viikko sitten, että uskottaviin ja suuriin järjestelyihin ei euroalueella ole aikaa enää edes yhtä kuukautta.

Sijoittaja George Soros varoitti pitkässä puheessaan 5. kesäkuuta Saksan nykylinjasta ja antoi noin kolme kuukautta aikaa toteuttaa tarvittavat muutokset euron pelastukseksi.

Australian valtiovarainministeriön pitkäaikainen ekonomisti Richard Wood kehotti blogissaan euromaita perustamaan omia valuuttoja, jotta ne selviäisivät kriisistä. Oikein käytettynä valtioiden niin sanottu fiat-raha, jonka valtio itse luo, vähentää korkokuluja eikä kasvata julkista velkaa haitallisessa määrin.

Suomi voisi luoda oman valuutan, joka olisi käytössä vain kotimarkkinoilla. Aluksi sen arvo voisi olla sama kuin eurolla. Tällöin kotimaisissa maksuliikenteessä voisi käyttää sekä euroja että markkoja.

Mikäli euro romahtaa lähiaikoina, niin tällaisella etukäteisvalmistelulla nopea siirtyminen omaan markkaan olisi suhteellisen sujuvaa. Jos euro ei romahda, niin haluttaessa omasta markasta voitaisiin myöhemmin luopua.

Jos euro hajoaa ilman, että Suomessa olisi varauduttu riittävin toimin, niin nykyisen hallituksen jokaisen ministerin voinee asettaa vastuusuhteeseen kysymyksillä: mitä te teitte ja kannatteko hallituksen epäonnistuneista valinnoista täyden vastuun?

Suomen hallituksen tulisi päättäväisesti turvata oman maan talous, jotta Suomi selviytyisi mahdollisimman vähäisin vaurioin.

Ajankohtaisessa kakkosessa 29.5. Ålandsbankenin varainhoidon johtaja Stefan Törnqvist suositteli EU:lle luonnollisia valuutta-alueita ja vapaasti kelluvia valuuttakursseja. Käytännössä se tarkoittaisi paluuta euroa edeltävään tilanteeseen.

”Jotenkin tuntuu, että liike on siihen suuntaan. Jos jäämme viimeiseksi mohikaaniksi yhdessä Saksan kanssa liian vahvaan valuuttaan, saattaa olla, että mekin tarvitsemme vielä devalvaatiota”, Törnqvist sanoo.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


− 3 = viisi

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>